METEOR-SCATTER II

Jussi Kukkula OH6ZZ

oh6zz miuku netikka.fi

WSJT –ohjelma meteorscatter workkimiseen

Miltä kuulostaisi workkia kahdella metrillä DL,PA,OK,OE,HA –asemia yhdellä yagilla ja 50-100 watilla? Uudella digisoftalla se onnistuu

Kun meteori –isompi tai pienempi- törmää ilmakehään, muuttuu se plasmaksi ja tämä pitkä vana taittaa muuten avaruuteen menevät radioaallot takaisin jolloin pitkät yhteydet ovat mahdollisia. Kahdella metrillä yhdellä yagilla ja 50..100 watilla 1000 – 1500..1800km yhteys syntyy helposti.

WSJT

Joe K1JT on soveltanut osaamistaan ja kehittänyt radioamatööreille tietokoneohjelmapaketin joka soveltuu niin meteorisironta-, 6m ionoskatteri- kuin EME-käyttöönkin. Nimi WSJT tulee sanoista Weak Signal by K1JT. Mode JT65 on EME-työskentelyyn, EME Echo omien kuukaikujen testaukseen, JT6M 6 metrille sekä FSK441 kivien kautta workkimiseen. Tässä artikkelissa on tarkoitus keskityttyä viimeksi mainittuun – FSK441:seen, ohjelman käyttöön, workkimisen aloittamiseen ja perusasioihin.

Aluksi K1JT:stä: sai Nobelin fysiikan palkinnon 1993 pulsarien tutkimuksesta ja varsinainen leipätyö on radioastronomian parissa professorina Princetonin yliopistossa. Hän kehittää ohjelmaa jatkuvasti; viime versiot ovat keskittyneet EME-työskentelyyn tarkoitetun JT65 –moden kehittämiseen. Ja mikä parasta, softa on ilmainen.

Tarvitaan ssb-rigi ja tietokone jossa äänikortti, tavallinen perusSoundBlaster riittää. Etuvahvistimesta on aika suuri apu. Vastaanotossa tuodaan rigistä audiosignaali tietokoneen äänikortin sisäänmenoon ja lähetyksessä äänikortin ulostulosta audiosignaali mikrofonilinjaan ja sarjaportin kautta ptt-ohjaus rigille. Audio kannattaa tuoda ulos useimmista rigeistä löytyvästä linjaulostulosta johon ei audiopotikan asento vaikuta. Manuaali esiin ja toivottavasti mukana tulleet mahdolliset erikoisliittimet löytyvät. Äänikortin ulostulon ja mikrofonin välille laitetaan erotusmuuntaja joka löytyy vaikkapa vanhoista rikkimenneistä modemeista (jos on vielä tallella) ja sarjaportista lähtevään ohjauskaapeliin väliin transistori, esim 2N2222 rigiä ohjaamaan. Linkeissä 3,4 ja 5 löytyy lisävalaistusta kytkentöihin. Tässä audiomuuntajia

Lyhyesti itse toimintaperiaatteesta: 26 kirjainta,10 numeroa, ja muutama erikoismerkki, yhteensä 43 merkkiä muodostetaan neljällä audiotaajuudella 882,1323,1764 ja 2205 Hz niin että yksi merkki syntyy aina kolmen taajuuden yhdistelmällä. Merkin kesto on noin 2.3 ms joten lyhyt kutsu OH8K menee 9.2ms ja OH6ZZ mahtuu 11.5 ms pingiin.

Mode on siis FSK441 ja tämä kirjoitetaan qsl-korttiin lähetelajiksi. Nimi tulee sanoista Frequency Shift Keying –olisiko sopiva käännös vaikkapa vaihtotaajuusavainnus. Sovittu lähetysjakso on 30s, vastaanotto 30s ja OH-asemat lähettävät yleensä ensimmäisellä periodilla. Vastaanottojakson jälkeen ohjelma koodaa mahdolliset kopitetut signaalit ja teksti tulee suoraan ruudulle.

Asennus

Laitevaatimuksena on minimi 800 MHz, 128 Mb muistia ja 800x600 tai parempi näyttö sekä äänikortti. Linkistä http://physics.princeton.edu/pulsar/K1JT/ löytyy ohjelma sekä ohjeet. Itse asennus on helppo, määritellään hakemiston nimi ja siinä se. Softa toimii kaikissa Windows-versioissa 95 :sta XP asti.

Folder kannattaa nimetä version mukaan, esim C:\WSJT597, C:\WSJT498 jne

Yhtäaikaa voi olla auki montakin versiota mutta vain yksi PTT-ohjaukseen ; muilla voi monitoroida.

Aloitus

Versiosta 5 lähtien tulee käynnistettäessä kolme ikkunaa

DOS, pääikkuna ja SpecJT

Pääikkuna WSJT

wsjt_1

Spektri –ikkuna SpecJT

wsjt_2

DOS –ikkuna

Ikkuna on lähinnä informatiivinen ja sen voi minimoida alas mutta ei saa sulkea.

Siinä näkyy äänikortin asetukset. Ikkuna auttaa ohjelman kehityksessä koska viivan alla näkyy mahdolliset vikatilanteiden koodit.

Ensin täytetään pääikkunassa Setup/Option –välilehti

Huom, win-ohjelmista poiketen tallennusta ei tarvita – ikkunan sulkeminen riittää mutta ohjelma pitää käynnistää uudelleen jotta muutokset tulevat voimaan.

Oma kutsu ja lokaattori,

ID Interval – nolla (omatunnus cw:llä pois)

COM ptt-ohjaukseen sarjaportin numero

esim 1 (pelkkä numero, ei tekstiä) - kuvassa COM4

Jos ei tiedä mitä portteja käytössä, esim uudet läppärit - usb-serial adapterin kanssa,

Löytyvät ne Start/ Settings/Control Panel/System/ Hardware –välilehti =>

DeviceManager => Ports (COM&LPT)

Audio In / Out

Jos koneessa useampia äänikortteja, voi valita myös näiden yhdistelmä. Voi tehdä niin että kuuntelu toisella kortilla ja vastaanotto toisella. Ensin täytyy haluttu kortti/yhdistelmä valita aktiiviseksi Windowsissa, Control Panel/ Sounds and Audio Devices / Audio. Siellä valitaan Sound Recording –kohdasta mikä laite kuunteluun ja Playbackistä lähetys.

WSJT:n käynnistyttyä näkyy dos-ikkunasta laitteet ja vastaavat numerot, ja näiden perusteella valitaan vehkeet. Ohjelma käynnistetään uudelleen jolloin haluttu yhdistelmä pitäisi olla voimassa ja nähtävissä riviltä Requested Input: 2 Output: 9

Esim ylläolevassa koneessa on sisäinen Delta 44– ja ulkoinen usb SoundBlaster X-Fi -äänikortit ja valittuna on yhdistelmä jossa kuunteluun käytetään riviä 1 Delta 44 1/2 ja audio ulos riviltä 6 Delta 44 1/2.

Rate In / Out Äänikortin korjausarvo, oletus 1.0

Ohjelman näytteenottotaajuus äänikortilla 11025 Hz ja mikäli tarkkuus ylittää 0.1%, koodaus heikentyy.

Mikäli ruutuun tulee punaisella

voi arvoa korjata kokeilemalla esim 0.9995 , niin että punainen ruutu häviää

Äänikortista yleensä – tavallinen kortti riittää, esim Soundblaster . Ei tarvitse olla 8-kanavainen surround sound koska siitä ei ole mitään hyötyä.

Äänikortin valinnasta WSJT :ssä

Taajuusvaste tai alhainen kohinaluku (noise figure/high dynamic range) ei ole niinkään tärkeää tämän päivän äänikorteissa vaan erityisesti näytteenottotaajuus joka on WSJT :ssä 11025 Hz sekä inputissa että outputissa. Monissa korteissa taajuus on 48kHz tai 96kHz ja ohjain resamplaa halutulle taajuudelle. Tässä on juuri suurin ongelma jonka takia saatetaan tarvita korjausta. Toinen mahdollinen heikko lenkki on äänikortin kideoskillaattorin lämpötilasta johtuva taajuusvakavuus käytön aikana.

Distance unit km

Template EU => Reset defaults

Ja Mode –valikosta FSK441 käyttöön

Sekä ruksataan Valikosta Decode /FSK441 kohta No shorthands

Euroopassa ei ole käytössä single tone lähetykset

VASTAANOTTO

Sitten voikin kokeilla vastaanottoa painamalla Monitor -nappia

SpecJT -ruutuun pitäisi tulla vihreää viivaa joka 30s jakson päätteeksi siirtyy pääikkunaan.

Alareunassa keskellä näkyy taso dB:nä

Signaalitaso pitää säätää niin että arvo on 0..1 dB. Säätö tapahtuu joko SpecJT –ikkunan alareunasta (kellon oikealla puolelta) liukusäätimellä

tai karkeampi säätö Option / Rx volume control => Line In tai Microphone liuilla, riippuen siitä kumpi on käytössä

LÄHETYS

Mieluummin keinokuorma kiinni, tehot rigistä pienelle, mode usb:lle, agc pois tai fast, prosessori saa olla päällä, filtterit 2.4 kiloon ja mic-gain nollille. Kun painaa niin oikeaan alareunaan tulee Txing wsjt_3

Kun on rasti Tx First -lähetys on päällä 0..30s - pitäisi rigin mennä tx-tilaan mikäli kytkennät ovat oikein mutta tehomittari ei vielä näytä mitään. Kun lisätään hitaasti mic-gainia, tietyssä vaiheessa tehot nousevat ja katsotaan teholukema. Omassa Kenwoodin yleiskoneessa (TS790) mic-gain n kello 9.

Nyt pitäisi vielä tarkistaa että kaikki neljä tonea lähtevät yhtä voimakkaasti : ylhäältä valikosta

Setup / Generate messages for test tones tekee A, B, C ja D –signaalit tekstikenttiin

ja pitäisi kaikista tulla tehomittariin sama lukema. Vielä 4.x.x versioihin asti kukin tone oli säädettävissä mutta tämä poistui viitosversiossa.

METEORISKATTERIYHTEYS

IARU Region 1 on määritellyt meteorscatter –yhteydelle tarkat kriteerit, millä tavalla yhteys on pidettävä, missä järjestyksessä ja koska qso on hyväksytty.

Lyhyesti: ensin kutsut täydellisenä ja sitten raportti. Kun raportti on saatu, lähetetään R+raportti ja vasta-asema vastaa saatuun esim R26 –raporttiin RRRRRR sarjalla jolloin kuso on valmis. Käytännössä varmistetaan vielä rookerien perillemeno lopettamalla yhteys 73-terveisin.

Katsotaan malliksi kusonpito DJ9CZ-OH6ZZ.

Yläkentässä tummalla pohjalla 30 sekunnin ikkuna 3. elokuuta 2004 Perseidien sateessa pidetystä yhteydestä DJ9CZ:n kanssa. Ruudulla vihreänä näkyy signaalitasoa kuvaava viiva, jossa erottuu 5.5s kohdalla 160ms pituinen 2dB lyhyt pingi, seuraavana 11.3s kohdalla 280ms,sitten 60/2 lyhyt ja lopuksi 13.3s 380/4dB.. Keskellä teksti-ikkunassa koodatun tekstin alussa näkyy ensin kellonaika, sitten burstin alkamisaika (T), kesto millisekunteina (Width), voimakkuus dB:nä, raportti sekä taajuuspoikkeama hertzeinä (DF).

Lähdetään siitä että minä olen huutanut CQ:ta (eli alin rivi valikossa) Tx6, rasti kohdassa TX First (1 periodilla lähetys) ja alhaalla Auto päällä. Karl DJ9CZ on saanut hyvän burstin ja vastaa OH6ZZ DJ9CZ 27 27 joka tuleekin ruudulleni saman tien.

Viitosversiosta lähtien tuli kolmas ikkuna mukaan ja SpecJT –ikkunasta voi jakson alussa tullutta burstia klikata heti ja koodata se auki eikä tarvitse odottaa jakson loppuun kuten aikaisemmin. Seuraavan rx-jakson alussa siirtyy edellinen 30 sekunnin saldo alemmaksi ja kumpaakin voi hiirellä klikata ja kaivaa tekstiä jos on tarpeen.

Kun hiirellä tuplaklikkaa ruudussa näkyvää kutsua, siirtyy se kohtaan To Radio sekä samalla tekstikentät päivittyvät. Tai voi kirjoittaa kutsun ’manuaalisesti’ ja painaa nappia GenStdMsgs. Klikkaan Tx3 rivin aktiiviseksi ja

DJ9CZ OH6ZZ R26 R26 lähtee taivaalle seuraavalla periodilla. Karl kopittaa kaikki ja lähettää roogerit riviltä Tx4

Rogerit näkyy 151930 ja kuso on siinä. Mutta vielä kuittaan 73:lla eli rivi Tx5 73 ZZ

Ja takaisin:

Sama vielä lyhyesti.

Parempi tähänkin lisätä vasta-aseman tunnus eli 73 CZ ZZ, koska silloin on kaikille selvää

kenelle 73:set menossa.

Vielä tuohon neljänteen riviin – oletuksena on muotoa RRRR RRRR OH6ZZ mutta oma versioni RRRRR CZ ZZ on optimoitu lyhimmille piikeille. Sen sijaan on erittäin tärkeää että kutsukirjaimet on mukana jotta tietää kenen rookereista tai 73 on kysymys, koska samalla reiällä saattaa olla muitakin.

Joskus voi olla paikallaan myös muoto RRRRR YAK ZZ. Esim kuso on aloitettu HB9FAP:n kanssa, mutta kiviä ei ole ja rookereita ei vain kuulu, vaikka puoli tuntia jo tahkottu (kuso Fabion kanssa 2300km) . Jos workitaan kotiasemalta ja halutaan vasta-aseman ruutu, voidaan jatkaa vaikka vielä 2 tuntia mutta voi olla että skedi (=etukäteen sovittu yhteys) painaa päälle tai ollaan peditiolla harvinaisessa ruudussa, tiukka aikataulu ja puoli tusinaa muita asemia ruutu täynnä kutsumassa. Silloin kuso jää kesken, NC eli Not Completed ja aloitetaan uusi qso seuraavan, vaikkapa DH3YAK:n kanssa. Sitten RRRRR YAK ZZ-lähetysvaiheessa kaikki tietävät kenelle ovat rookerit menossa. Muuten linkistä /11/ voi käydä katsomassa miten eri puolelta Suomea pienellä peditioasemallakin pystyy yhteyksiä pitämään, eri asemien lokeja, minkälaisia asemia on workittu sekä mitä peditioita on tulemassa.

Sitten parametrien arvoja :

- S minimivoimakkuus dB, jota softa yrittää koodata - riippuu paikasta. Jos on hiljainen qth, 1 käy (hiiren oikealla alas, vasemmalla ylös)

- Clip normaalisi nolla esim staattisissa häiriöissä/purkauksissa leikkaa signaalia ennen koodausta, Voi kasvattaa esim 1, 2, tai 3

- Tol toleranssi

FSK441 lukee ±400 Hz. Ruudussa näkyy DF-arvo eli kuinka paljon vasta-aseman taajuus on sivussa. Vaikka teoriassa pitäisi haarukka olla ±400 Hz, on jossain tapauksessa hyvä korjata heti RITillä taajuus oikeaksi. Jos esim DF on –300, viedään RITiä samaan suuntaan alaspäin -.3 verran mutta VFOon ei satuta. Jos taajuudella on kovasti ruuhkaa, voi samalla suodattaa muita asemia pois kun pienentää Tol –parametria vaikkapa arvoon 100. DF-arvon perusteella voi myös tunnistaa aseman

- Zap birdie filtteri – poistaa kapeakaistaisia, vakiona pysyviä signaaleja

- Dsec kellon korjaus eteen/taaksepäin ettei tarvitse mennä Control Paneliin

- NB noise blanker pulssityyppisten, lyhyiden pulssien vaimentamiseen

ensisijaisesti on ehkä parempi käyttää ensin rigin omaa NB-nappia jos sellainen löytyy

CALL3.txt

WSJT- hakemiston juuressa on tiedosto call3.txt (versio neloseen asti callsign.txt) jossa on n 5000 kutsua, jotka ovat VHF:llä aktiivisia. Kunkin kohdalta löytyy vähintään lokaattori. Kun syöttää kutsun kohtaan To radio ja painaa Lookup –nappia , näkyy suunta (Az) ja etäisyys asemaan.

Uusin versio löytyy täältä

http://www.dl8ebw.de/DATABASE/database.html

Seuraavat lyhenteet on syytä tuntea:

MMM - puuttuu oma kutsu

YYY - puuttuu vasta-aseman kutsu

SSS - puuttuu raportti

UUU - huono avainnus

Taajuudet

IARUn suositus WSJT:lle on 144.360 – 144.397 MHz ja kutsureikä 144.370. Mielestäni .370:ssä ei tulisi workkia ollenkaan, ei ainakaan isompien sateiden aikana koska lopputulos on täysi kaaos. Toki hiljaisena aikana siinä workitaan mutta parempi tapa on workkia splittinä: .370:ssä lähetetään esim CQ 380 OH6ZZ ja kuunnellaan 380:ssä. Jos siellä joku vastaa, heti split pois ja siirrytään myös lähettämään taajuudella .380 normaalisti.

Aika

Kello tulisi ajassa olla vähintään sekunnin tarkkuudella, koska muuten saattaa mennä jakson alussa tai lopussa hyviä piikkejä sivu suun ja toisaalta ei häiritse muuta OH-kansaa. Tarkan ajan saa GPS:stä tai hyvän nettiyhteyden omaavat linkistä /8/.

Versiot

Koneessa voi olla asennettuna monta versiota kunhan ne asentaa eri hakemistoihin. Niitä voi olla yhtä auki useampikin, tosin vain yhdellä voi workkia. Itse olen usein monitoroinut vanhalla 4.3.4 :lla kun olen workkinut uudella versiolla.

Tallennus

Valikosta löytyy :

Ja pääikkunassa on Save -nappi. Tiedostot löytyvät RxWav –hakemistosta. Nykyään kun on suuret kovalevyt, tuo Save Decoded on hyvä vaihtoehto. Huomattava on että versiosta 5.x.x lähtien ohjelma on 16-bittinen joten nelosella alkavilla versiolla ei viitos-versioiden wavit aukea, toisin päin kyllä. Tiedoston nimi on muotoa DL8EBW_060813_111230.WAV ja koko n 650 kiloa

WSJT:n asennushakemiston juuresta löytyy tesktitiedosto ALL.TXT johon tallentuu kaikki koodatut tekstit

Chat /Clusteri

Alain ON4KST on kehitellyt ja ylläpitää forumia joka löytyy linkistä /6/. Siellä on ajankohdasta riippuen kymmenittäin hamsseja eri puolelta Eurooppaa. Mitähän siitä nyt sanoisi? Hyvä renki mutta huono isäntä tai jotakin sinne päin. Varsinkin alkuvaiheessa sieltä saa erinomaista apua testauksessa, mukavasti tietoa ja apua workkimiseen liittyvissä ongelmissa ja skedien sopimisessa mutta ehdottoman tärkeää on että kusot pidetään bandilla, ei chatissa eikä clusterissa. Toisin sanoen, ehkä jälkeenpäin kiitetään kusosta, selvitetään tarkka lokaattori tai kuinka pitkiä pingejä/bursteja tuli mutta yhteyden ollessa kesken ei kerrota chatissa että juuri tuli niin ja niin hyvä kivi, ei viedä raportteja eikä kysytä oliko roger vai eikö ole, eikä myöskään spotata keskeneräisen kuson tietoja – ei omia eikä muiden.

Jos nyt välttämättä haluaa toisen kusosta spotata tietoja, niin pitää ehdottomasti korvata esim xxxxx –kirjaimilla kusotieto.

Tämä teksti on EME-workkijoiden N0UK -chatissa heti ylärivillä muistutukseksi:

Exchanging any contact details on here before you're complete, invalidates the contact, and, if it's not WSJT via Moonbounce it doesn't belong here!

WSJT:n alkuvaiheessa, jotakin 2001 vaiheilla, se sai vähän kyseenalaisen maineen kun tuntui että kusot pidettiin jatkuvasti pelkästään clusterin avulla. Tärkein asia on että kusot pidetään radiotaajuuksilla.

Loppukaneettina voisi todeta että FSK tarjoaa mukavan lisän monipuoliseen VHF-workkimisen kirjoon. Se pystyy hyödyntämään hyvin lyhyetkin hituset koska se on nopea. Nopealla sähkötyksellä hscw:llä päästään n 2000-2500 asti, FSK:n nopeus on luokkaa 8000. Käyttäjien määrä on kasvanut valtavasti muutamassa vuodessa.

HSCW:llä- nopealla CW:llä - workittiin vain muutaman kerran vuodessa isoimpien kivisateiden aikaan mutta FSK:lla voi pitää yhteyksiä käytännöllisesti katsoen ympäri vuoden.

On muuten hyvä muistaa että FSK:lla lähettimen kuormitus on FM-luokkaa joten papulinukan päälle on syytä laittaa suosista lisätuuletin ja muutenkin jättää viimeiset watit reserviin.

Lopuksi, kannattaa käydä perehtymässä meteoreihin Ilkan OH5IY:n erinomaisilla sivuilla ja tutkia MS-Soft –ohjelmalla kivisateita. /9/

PS Niin kuin kaikissa muissakin lajeissa, tässäkin käydään kisaa. Kerran vuodessa BCC, Bayerin radio kerho eli Bavarian Contest Club järjestää meteoriskatterikisan joulukuun Geminidien sateiden aikaan. Käykää katsomassa linkistä /14/

bcc_plaque

Kalenteri

Tärkeimmät meteorisateet:

Perseidit elokuun max 13

Leonidit marraskuun 10..18

Geminidit joulukuun 7-17. max 14

Quadrantidit tammikuun 1-5

Täältä löytyy hyvä linkki Sodankylän meteorien reaaliaikaiseen tilanteeseen

https://www.sgo.fi/Data/RealTime/meteorRadar.php

Linkista /12/ International Meteor Organization löytyy hyvä kalenteri => Shower Calendar

VFO taajuudelle 144370,antenni lounaaseen Saksaa/Hollantia kohti ja kiviä kuulostelemaan. Ensimmäisellä periodilla-siis 0-30s, saattaa kuulua vanhan Scanian dieselin murinaa kun kotimaan asemat lähettävät mutta toisella puoliskolla tuleekin toivottavasti muutama kunnon bursti.

Tässä kesäkuussa 2004 menomatkalla Ahvenanmaan VHF-päiville parin päivän pysähdys KO09-ruudusta workitut asemat

Kesäkuussa 2005 Levin huipulta KP27ks OH8K:n peditiolla tuli nämä ,ympyrän kaaret 1000 ja 2000 km

Elokuulla 2005 workin peditiolla Sallan Ahvenselältä KP47ba nämä asemat

Uudistetuilta MakeMoreMiles -sivuilta löytyy aina viimeisinä infoa peditioista, EME, MS, ym

Tässä kuvia lyhyestä pidempään:

burstiti

Tässä muutamia waveja - 30s ikkuna

OK2ZW , SP2JYR, OK1MZM

OZ8ZS ja PA5DD

ES6RQ raportit mukavasti

ainakin SP2JYR, SP2MKO, PE1AHX, ON7EH, LA2PHA, PE1O..?,

Tässä erikoinen tapaus 2006 elokuulla Norjassa Jäämeren rannalla KQ41:ssä. Ilmeisesti aurora tai muu magn. häiriö, eipä juuri mikään aukea, jotakin sentään

PS Jäi aikaisemmin mainitsematta, kannattaa klikata myös hiiren oikealla napilla

Linkit:

14 http://www.bavarian-contest-club.de/contest/index.html